myski impi

Luin Mintun lähettämää tekstiä kiitoksen ja kehujen ääneen sanomisen tärkeydestä. Minttu oli otsikoinut tekstin sanoilla ”Onko tästä mihinkään?”. Melkein tuli tippa linssiin tekstiä lukiessa. Toivottavasti Minttu osaat ottaa tän kehun nyt vastaan, sillä kyllä on! Tekstistä todellakin on mihinkään, se on täynnä tärkeitä huomioita ja raastavaa totuutta siitä, miten hölmösti ja egoistisesti ihmiset välillä ajattelevat. Ja susta on mihinkään, susta on kaikkeen! Oot Minttu hieno ja fiksusti ajatteleva, taitava ja kaunis ihminen! Lukekaahan te muutkin. Palaveri, valmistautuminen iltaan ja salakuvausta kylppärissä, hoituu. Olen kiinnittänyt viimeaikoina huomiota siihen, miten puhun itselleni ja miten olen muiden kuullut puhuvan itselleen. Aiheeseen liittyen katsoin Vatsamielenosoituksen klipin aiheesta ”mitä jos ystäväsi puhuisi sinulle samalla tavalla?” Se oli aika valaisevaa katsottavaa. Miten uskomatonta onkaan se, millä lailla itseensä suhtautumista opitaan vanhemmilt

Yksi asia mitä ihmettelen. Miksi feministit liitetään usein lesboihin? Onko lesbous ainoa oikeutus naisen vahvuudelle ja rohkeudelle? Tunnen useita naisia, erilaisilla seksuaalisilla suuntautumisilla, jotka ovat vahvoja, heikkoja, arkoja, rohkeita ja mitä tahansa, suurinta osaa samaan aikaan. Mitä sitten? Miksi nainen täytyy alistaa jollakin muka halveeraavalla, jos hän pyrkii elämässä ja uralla eteenpäin? Ja miksi ylipäänsä feminismi tai lesbous on alentavaa? Ymmärrän tietysti sen, että monella menee herne nenään heti jos joku puhuu aiheesta, joka on itseä lähellä, sitä puolustautuu jo valmiiksi, jo ennen, kuin tietää mitä sanottavaa toisella on ja se taas närästää jotain toista, koska aiheesta neutraali keskustelu on hankalaa. Syntyy siis oravanpyörä jossa kumpikin osapuoli on aggressiivinen, hämmentynyt, eikä tule kuulluksi. Olisi niin hienoa pitää keskusteluilta, jossa muutamia eri mielipiteitä omaavia rauhallisia ihmisiä kokoontuisi yhteen ja heidän olisi tarkoit

Tällä viikolla projekti on mun osalta edennyt verkkaisesti taustahommia tehdessä. Monenlaisia mielenkiintoisia yhteistyöhakemuksia on lähtenyt eteenpäin, saa nähdä, mitä kaikkea ne poikii. Ja by the way, meidät löytää nyt myös Bloglovin'ista! <a href="https://www.bloglovin.com/blog/19749645/?claim=yca9xxzd3s6">Follow my blog with Bloglovin</a>  Seuraava teksti jatkaa Mintun pohdintaa feminismistä, olkaa hyvät. :) Meri Lainaus Wikipediasta feminismistä: ”Feminismi on naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseen ja sukupuoliroolien muuttamiseen tähtäävä radikaali liike.[1]. Feminismin historia jaetaan useaan aaltoon, joissa on ollut eri tavoitteet. Feminismin (naisasialiikkeen) alkuperäisenä tavoitteena 1800-luvulta alkaen oli miesten ja naisten samanarvoisuuden tavoittelu yhteiskunnallisessa elämässä. 1960-luvulta alkaen feminismi on voimakkaasti korostanut naisten itsenäistä kulttuuria ja arvomaailmaa sekä tuominnut miesten perinteisen valta-a

Feminismi -sana tuntuu kaipaavan päivitystä. Termistä, jonka sisällön tulisi olla itsestään selvä arvo arkipäivissämme, on tullut punainen vaate ja väärinymmärryksien kulmakivi. Näin tulen välillä ajatelleeksi. Tässä myös Mintun mietteitä samasta aiheesta, terkuin Meri. :) En ole koskaan mieltänyt itseäni feministiksi. Olen kokenut olevani kaikkien määritelmien ulkopuolella enkä ole pitänyt siitä että minua luokitellaan johonkin kategoriaan itseni tai muiden toimesta. Viime vuosina olen hyväksynyt sen, että en pääse siitä mihinkään, että olen nainen ja taiteilija eli naistaiteilija. Tähän törmää valitettavan usein. Pääasiassa nykyisinkin menestyneet taiteilijat ovat miehiä, on niitä muutamia poikkeuksiakin tietenkin mutta sama kaava toimii taidemaailmassa kuin muuallakin, naiset eivät menesty tai tienaa niin hyvin miehet. Menestyneet naistaiteilijat ovat usein liitoksissa miehiin, osa on entisiä pornotähtiä tai seksuaalisesti virittyneitä malleja, miehille siis entuudestaan tut

Viime viikon palaveri pyörii vieläkin mielessä. Pyritään luonnollisesti näkemään projektin tiimoilta usein, vaikka tässä palapeliduuniyhteiskunnassa se on välillä haastavaa. Siinä joutuu tasapainoilemaan sellaisella rajalla. Vaikka välillä tuntuu, ettei jaksaisi, niin erilaiset työkuviot ja projektit pitää myös mielen virkeänä ja ruokkii toisiaan. Mä olen itse sellainen joka suuntaan intohimoinen tyyppi. :D Mutta anyway palaveri oli mahtava. Puhuttiin tosi paljon projektista ja annettiin ajatuksen lentää kaikessa siihen liittyvässä. Suunniteltiin teoskokonaisuuksia ja kuvattiin alushousukulhoja, joista tulikin postattua monta kuvaa edellisen tekstin yhteydessä. Alettiin myös miettimään Myski-impi -brändin, joo voi jo sanoa brändi (tai kollektiivi tai elämäntapa tai tai…) ympärille erilaisia oheistuotteita. Työn alle on lähiaikoina tulossa heijastimia, kangaskasseja ja tietysti totta kai alushousuja! Mutta niistä lisää myöhemmin. Minttu kun tulee tulevaisuudessakin syöksem

Meillä oli toissapäivänä Mintun kanssa pähee palaveri. Vietiin juttuja taas hurjasti eteenpäin höpisemällä kaikenlaista. Ideoitiin uusia ja jännittäviä Myski-impeen liittyviä asioita, mistä saatte tuonnempana tietenkin kuulla lisää! :) ”Saako lihava nainen tanssia?” -projekti käsittelee naiseutta sekä lihavuutta monipuolisten maalaus-, video-, ääni- sekä installaatioteosten kautta. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi on noussut naisten erikokoiset alushousut. Minttu on tehnyt upeita kulhoja alushousuista, joita myös palaverin yhteydessä kuvattiin. Tässä Mintun pohdintaa teosten takaa ja muutama mieletön kuva! Mietin pitkään miten saisin tuotua naisen vartalon eri kokoja ja muotoja konkreettisesti esille. Naisen vartaloon ja kokoon liittyy niin paljon erilaisia mielikuvia ja symboliikkaa, että sanomani esiin tuominen vaikutti mahdottomalta. Taiteessa on tutkittu usein ihmisen takapuolia ja eläimellistä vaistoa tuijottaa pyllyjä. Tämä on eläinmaailmassa näkyvä ja hyväksytty

Olen syyttänyt lihavuutta koko ikäni milloin mistäkin. Kaikki kurjat jutut kuten yksinäisyys, epäonnistumiset, ulkopuolisuuden tunteet, masennus, sairaudet, riidat ym. ovat johtuneet muka lihavuudesta. ”Jos olisin hoikka, asiat olisivat toisin, minua kohdeltaisiin toisin, minua rakastettaisiin, minä rakastaisin. Ihmiset olisivat mukavampia, olisin itse mukavampi, olisin samanlainen kuin muut, olisin jotain muuta” Vasta tämän vuoden aikana olen tajunnut että lihavuudella ei ole mitään tekemistä oikeastaan minkään kanssa. Olen sairastanut bulimian turhaan, hävennyt ulkonäköäni turhaan ja keskittynyt aivan vääriin asioihin mitkä ovat johtaneet ahmimiseen, oksentamiseen, itseinhoon ja lamaannukseen. Miksi? Kaikki mediat tuuppaavat aivosoluihimme informaatiota, jonka mukaan lihavuus on kaiken pahan alku ja juuri. Kaikkialla halveksitaan lihavuutta, pelätään kilojen kertymistä ja yritetään päästä eroon olemassa olevista kiloista. Kiloja pitää hävetä, painoa pitää hävetä, makkaroita, vaat