Varoitus osa2. Marinaa, Alhoa ja ekokriisi
Eilisen avautumisen
jälkeen olo helpotti hiukan.
Me Naisissa ei
valitettavasti juurikaan ole juttua poikkeusoloista eikä mistään
siihen liittyvästä mutta aion siitä puhua kuitenkin.
Olen huomannut, että
tässä yksinollessa omat ajatukset on huomattavasti sekleämmät.
Omat arvot ja kaikki itselle tärkeä on selkiintynyt ja vahvistunut.
Mä olen oikeasti
huolissani meidän luonnosta. Käytän entistä tarkemmin biohajoavia
ja ekologisesti tuotettuja ja pakattuja kosmetiikkatuotteita,
vaatteita ja kenkiä.
En heitä pois
mitään jo olemassaolevaa vaan käytän ne kaikki huolellisesti
loppuun asti.
Säästän vettä ja
sähköä, kierrätän, kiinnitän uhomiota kaikkiin valintoihini,
missä vain on mahdollisuus olla ekologisempi.
Olen hirveän
huolissani pörriäisistä, ihan oikeasti.
Ampiaiset,
mehiläiset ja kimalaiset on kadonneet. Tuijotin kaksi viikkoa
päivittäin kukkivia voikukkia, kirsikoita ja pajuja. Hyvällä
säkällä tunnissa saattoi nähdä viisi pörriäistä. Enne ei
voinut olla näkemättä niitä. Maaseudun pusikot on hiljaisia.
Vielä toissa vuonna pusikolla oli omanlaisensa pörinä. Ei enää.
Tuuli on kova.
Jatkuva tuuli.
Se on kummallista.
Luonto ei tunnu enää samalta. Se on muuttunut hirveän nopeasti ja
minä en voi sille mitään. En voi pelastaa sitä vaikka ryhtyisin
itse pörisemään pusikossa.
Minusta se on
kamalaa. Olen täysin voimaton.
Olen voimaton niin
monen asian edessä. Rasismi, ihmisten ilkeys, kateus, ahneus, kovat
arvot, unohtunut ihmisyys, hylätty inhimillisyys, kierous, julmuus,
apatia. Kaikki.
Tämä kuuluu
kevätalhoon. Tiedän. Se menee kohta ohi mutta nämä ajatukset
eivät mene ohi. Ahdistus vaan poistuu.
Minusta me elämme
kauhean pelottavaa aikaa ja meidän on oikeasti tehtävä jotain.
Kuluttaminen ja kaikki tämä ylenpalttius on mennyt ihan överiksi.
Ja jokainen
kuitenkin pienillä valinnoilla saisi elämästä paljon parempaa
kaikille.
Se Siitä.
Seuraavalla kerralla palaan taas ruotuun ja johonkin kiharoihin tai
meikkeihin tai mihin ikinä ja menen kiltisti juomaan siiderin
jonnekin muodikkaalle terassille jossa voin hienojen ystävieni
kanssa kilistellä kaikki kevään juhlimattomat juhlat yhdellä
hienolla siemauksella ja laittaa kuvan istaan, jotta kaikki tietää
että me ollaan niin cooleja ja hienoja.
Loppu.
Kommentit
Lähetä kommentti