Rage ilman Roadia ja Perkele!
Eilen ilmestyi uusi Me Naiset. Eilen kirjoitin koronan ja kuoleman pelosta, tänään autoilun pelosta. Lehdessä oli nimittäin pitkä kirjoitus ajokortillisista naisista, jotka eivät aja autoa. Minä kuulun myös näihin. Olen kuullut tästä irvailua, patistusta, ruikutusta, painostusta ja kaikkea mahdollista. Milloin kukakin on sitä mieltä, että minun on nyt juuri heti ryhdyttävä ajamaan. Kaikilla on aina hyviä neuvoja ja vara sanoa mielipiteensä, saarnata. Kannustaisivat perkele. Minä lopetin ajamisen ehkä muutaman vuoden kortinsaamisen jälkeen. Silloin olin töissä vajaa 500 metrin päässä kotoani eikä minulla ollut autoa. En tarvinnut autoa mihinkään. Sitä ennen kuulin jatkuvaa naputusta silloiselta poikaystävältäni vaiheteiden vaihdosta ja ratin asennosta lähtien. Pariin otteeseen ilmoitin kesken matkan että kuski vaihtuu nyt ellei mene suu suppuun, kuski vaihtui ja lopulta kuski oli aina mies koska en osannut laittaa penkkiä oikein häntä varten ja oli liian työlästä tutkia l...