myski impi

Alan jo tottua uusiin vaatteisiin, meikkiin ja hiuksiin. Mietin arjessa älyttömän paljon ulkonäköäni ja sen vaikutusta muihin ja itseeni. Mitä enemmän opin meikkaamaanja laittamaan hiuksia, sen enemmän niitä pitää laittaa ja niistä pitää huolehtia. En sentään ole vielä aivan neuroottinen mutta huomaan eron meikittömyyden ja meikatun välillä niin selkeästi. Miten ihmiset katsovat, kuuntelevat ja puhuvat, kohtaavat ylilpäänsä, Se on älytöntä.  Olen edelleen ymmälläni siitä, miten paljon on väliä muutaman millin pakkelikerroksella. Monet haltioissaan ihastelevat kuinka olen niin terveen näköinen ja miten olen muuttanut elintapojani että minusta on tullut niin hehkeä. On tosi kurja vastata aina, että no tässä on tätä meikkkivoidetta ja poskipunaa sen verran, että vähemmälläkin näyttäis terveeltä. Mutta mikä meidän mielestä näyttää terveeltä? Onko se ihan oikeasti vain tasavärinen iho jossa on oikeassa kohdassa läntti poskipunaa? Miksi meikitön nainen näyttää väsynee...

Vegaaniudesta on mainittu lehdessä pariinkin otteeseen mutta sekasyönnistä on puhuttu myös, joten en ole aloittanut vegaaniutta. Uskon tosin sen tulevan vielä vastaan ja olenkin koittanut tutstua sen tuomiin mahdollisuuksiin. En ole ryhtynyt aiemmin vegaaniksi tai kasvissyöjäksi sen tähden että elimistöni ei ole kestänyt juuri mitään kasviproteiinia. Olen kokeilut lähes kaiki tietämäni tuotteet mutta mikään ei ole vielä sopinut. Olisin voinut elää pelkällä linssikeitolla mutta se aiheuttaa niin kovat kivut ja muut vaivat etten pysty sitä syömään enää lautasellistakaan. Kaikki pavut ja herneet ovat siis poissuljettu vaihtoehto ja kauravalmisteet tekivät saman reaktion. Soija ei ole tullut kuulonkaan enää vuosiin edes maitona. Olen kuitenkin ajatellut kokeilla pikkuhiljaa, mitkä vaihtoehdot ovat minulle hyvästä ja olenkin ihastunut pähkinämaitoihin. Kauhukseni luin niiden pakkausselosteen. Luettelossa oli useampikin e-koodi. Olen vältellyt niitä koko ikäni ja pyrin vält...

Ilokseni huomasin, että Me Naisien helmikuun ensimmäisessä lehdessä puhuttiin paljon asioita, joiden arvoja ja sanomaa noudatan muutenkin. Asenteiden mukaan tästä on tulossa helpompi viikko. Lehdessä luki siitä, miten kannattaa aina kysyä ja ottaa aioista selvää huolimatta sioitä, pitää joku tyhmänä. Kannustettiin kunnolla kysymään ja tekemään, jotta ymmärtää! Juuri tänään valitin ystävällinen siitä, miksi niin monet ihmiset tyytyy eikä heitä kiinnosta mikään. Ei kehitetä itseä eikä koiteta parantaa omaa ja yhteistä maailmaa. Ihanaa, että tiedon hankintaan kannustetaan, vaikka usein se tuntuu nololta kysyä! Samoin ilahduin varsin suuresti siitä, että yksi pienen pieni kirjoitu kehotti unohtamaan ulkonäköpaineet! Seela Sella oli sanonut, että mikäli 30- vuotiaana keskittyy murehtimaan ulkonäköään, on vanhempana kurttuine ja kärttyinen. Ihanaa! Siis pois huolet ja murheet ulkonäöstä täksi viikoksi! Samoin alkulehdillä mainittiin, että jos nykymuoti ei miellytä eikä halua jatkuvasti ostaa...

Lähdin eilen Helsinkiin kokoukseen koko päiväksi. Testasin siis ensimmäistä kertaa uutta lookkiani virallisemmissa ja projektista tietämättömien seurassa. Nolotti. Asuvalinta ei ollut vaikea, sillä musta paita oli pesussa, oli siis otettava raidallinen paita. Hiukset ei meinanneet mennä mitenkään ja meikkikin meni ihan plörinäksi. Oli tosi epämiellyttävä olo. Pelkään myös matkustamista ja jännitän jotenkin ihan liian kovasti junassa oloa, eksymistä ja kulkemista ja ihmispaljoutta. En tunne Helsinkiä juuri lainkaan ja siellä kulkeminen tuntuu kaoottiselta. Sain itseni kasaan. Lähdin ulos, onneksi etuajassa. Kadulla oli eksyneen näköinen sokea mies. Menin kysymään voinko auttaa. Hän oli hyvin hämmentynyt, kun luuli eksyneensä tutussa paikassa eikä saanut kiinni siitä missä oli. Todellisuudessa hän oli tullut kaksi metriä liian pitkälle yhdestä käännöksestä ja joutunut parkkipaikalle. Ohjaustoimenpide ei ollut vaativa, mies oli mukava ja tyytyväinen päästessään takaisin kartalle ja...