myski impi

Löysin vihdoin hyvän puolen meikkaamisesta. Lisäsin pitkän työpäivän jälkeen valokynää ja peilistä katsoi virkeä tyyppi. Oli ilahduttavaa nähdä, ettei naamasa näy uupumus. Sillä jaksoin hienosti koko 12 tuntisen urakan. Hyvä valokynä. Veikkaan, että siitä muodostuu mun lempimeikki. No sitten ikävämpään aiheeseen. Mun ulkonäköä ei ole juuri kommentoitu viimeisten vuosien aikana. Joku random on joskus sanonut tyylistä jotain kommenttia mutta olen itse saanut olla rauhassa kommentoinnilta. Nyt tämän neljän päivän meikkaus ja vaatetusmuutoksen jälkeen tutut ja tuntemattomat on tulleet oikein oputtelemaan olkapäälle ja kehuneet kauniiksi ja sanoneet että ,on ihana nähdä sut noin pirteenä, ilosena, reippaana ja millon minäkin. Oon saanu paljon whatssapp ja mese viestejä puolitutuilta, jotka on seuranneet somea. Yksi juttu tässä projektissa on myös se, mite kuvia voi manipuloida, miten kuka tahansa voi selfiessä näyttää supermallilta. Ja se uppoaa kaikkiin. Niin monet ke...

Aloitin tänään Saako lihava nainen tanssia? - projektiin liittyvän teoksen, jossa noudatan orjallisesti Me Naiset -lehden ulkonäkö ja laihdutus vinkkejä. Luen myös jokaisen tekstin huolellisesti ja pyrin omaksuman lehden maailman niin hyvin kuin vain pystyn. Lähtötilanne on se, että en ole lukenut kauneusvinkkejä, meikkausoppaita tai käherrystutoriaaleja sitten teinivuosien. Olen käynyt kampaajalla kerran viimeisen 25 vuoden aikana ja se tapahtui n. 17 vuotta sitten. Muotimaailmasta en ole ollut koskaan kiinnostunut ja pääasiassa pukeudun kimonoon, turbaabiin ja kierrätys ”silkki”mekkoon sekä maihareihin tai talvitossukoihin. Housuja olen käyttänyt joskus kymmenen vuotta sitten, tässä tapauksessa en laske kotona mekon kanssa käytettyjä housuja. En ole katsonut telkkaria vuosiin, en seurannut suomalaisia julkkiksia tai muutenkaan populaarikulttuuria. Olen keskittynyt taidemaailmaan ja jättäytynyt hyvillä mielin omaan kulttuurikuplaani, johon ei kuulu näyttelijöide...