myski impi

Pohdintaa kuvan merkityksestä ja symboliikasta Kuvien taustalla olen pohtinut mielikuvia, mainontaa ja kuvien vaikutusta ajatteluumme sekä esittävän kuvan mahdollisuuksia. Olen tehnyt aiemmin pääasiassa abstrakteja suuria maalauksia sekä dystooppisia kuvauksia mutaatioista ja ihmisen vaikutuksesta luontoon. Tämän projektin aikana olen siirtynyt digitaalisen kuvamanipulaation pariin ja koonnut näistä teoksista kollaaseja eri materiaaleja hyväksikäyttäen. Mielestäni on jännittävää kuinka väreillä ja sommittelulla saa aikaan mielikuvia ja tunnelmia joita tosiasiassa ei ole käytetty kuvallisessa sisällössä. Kulttuurimme kuvallinen ilmaisu on voimakasta ja symbolista. Tunnistamme symbolit sekä tunnetut kuvat ja niiden tarkoituksen emmekä välttämättä mieti niiden sisältöä sen enempää. Perustamme mielipiteemme ja kuvatulkintamme totuttuihin mielikuviin joille annamme enemmän valtaa kuin ne ansaitsisivat. Monia näitä mielikuvia ja mielleyhtymiä käytetään myös mainonnassa ja niil...

Myski-impi on nimenä blogille varsin sopiva. Se myös kuvastaa hyvin projektien luonnetta. Myski on tunnetusti maskuliininen ja miehisten feromonien lähde tuoksuissa ja luonnossa. Sitä saadaan eri eläinten rauhasista tai suoraan kiveksistä. Myskikurpitsa taas on ulkoiselta muodoltaan fallosmainen, mutta halki leikattu kurpitsa sisältää muotokielessään paljon feminiinisiä linjoja. Tästä syystä myskikurpitsasta tuli työryhmän logokuva ja tunnus. Impi sen sijaan on hento, pieni ja feminiininen. Se on vahvasti suomalaiseen mytologiaan liitoksissa oleva naiseuden esikuva, jonka roolimalli elää yhä vahvasti naiseuden ilmenemisessä sekä miehen toiveissa naista kohtaan. Impi on herkkä ja haavoittuva, joten se ruokkii miehen tarvetta suojella ja nostaa omaa voimakkuutta heikon naisen rinnalla. Myös nainen käyttää hyväkseen immen ominaisuuksia saadakseen tahtonsa läpi. Kukapa voisi vastustaa pientä ja siroa naista, joka suurilla silmillään katsoo hiukan vetistäen voimakasta urhoa ja pyytää a...

Kävelen kadulla ja on vähän kiire. Tekee mieli juosta, mutta alan miettimään kuinka oudolta se näyttää, kun en ole juoksemassa esim. bussiin tai minulla ei ole lenkkivaatteita päällä. Katson olkieni yli joka puolelle. Eihän kukaan vaan katso? Alan juosta pyrähdellen jalkakäytävää pitkin. Risteyksen takaa kääntyykin vastaan kulkija. Lehahdan tulipunaiseksi, hiljennän tahtia nolosti ja koetan jatkaa matkaa mukamas luonnollisesti. Jostain syystä hävettää. Kaikki ihmiset tekee hassuja asioita silloin kun kukaan ei ole näkemässä. Meillä kaikilla on jänniä tapoja, joita piilottelemme vaan itsellämme ja toteutamme vain yksin. Maailma voisi olla paljon mielenkiintoisempi ja iloisempi paikka, jos tekisimme hassuja asioita myös muiden nähden, häpeästä välittämättä! Seuraava teksti on jatkoa Mintun ma 28.1. julkaistulle tekstille! <3 Meri Nyt pahin ongelmani on luonteeni. En saa pidettyä sisälläni valitusta enkä ilkeitä sanoja. En osaa käyttäytyä minulta odotetulla tavalla. En pys...

Luin Mintun lähettämää tekstiä kiitoksen ja kehujen ääneen sanomisen tärkeydestä. Minttu oli otsikoinut tekstin sanoilla ”Onko tästä mihinkään?”. Melkein tuli tippa linssiin tekstiä lukiessa. Toivottavasti Minttu osaat ottaa tän kehun nyt vastaan, sillä kyllä on! Tekstistä todellakin on mihinkään, se on täynnä tärkeitä huomioita ja raastavaa totuutta siitä, miten hölmösti ja egoistisesti ihmiset välillä ajattelevat. Ja susta on mihinkään, susta on kaikkeen! Oot Minttu hieno ja fiksusti ajatteleva, taitava ja kaunis ihminen! Lukekaahan te muutkin. Palaveri, valmistautuminen iltaan ja salakuvausta kylppärissä, hoituu. Olen kiinnittänyt viimeaikoina huomiota siihen, miten puhun itselleni ja miten olen muiden kuullut puhuvan itselleen. Aiheeseen liittyen katsoin Vatsamielenosoituksen klipin aiheesta ”mitä jos ystäväsi puhuisi sinulle samalla tavalla?” Se oli aika valaisevaa katsottavaa. Miten uskomatonta onkaan se, millä lailla itseensä suhtautumista opitaan vanhemmilt...

Yksi asia mitä ihmettelen. Miksi feministit liitetään usein lesboihin? Onko lesbous ainoa oikeutus naisen vahvuudelle ja rohkeudelle? Tunnen useita naisia, erilaisilla seksuaalisilla suuntautumisilla, jotka ovat vahvoja, heikkoja, arkoja, rohkeita ja mitä tahansa, suurinta osaa samaan aikaan. Mitä sitten? Miksi nainen täytyy alistaa jollakin muka halveeraavalla, jos hän pyrkii elämässä ja uralla eteenpäin? Ja miksi ylipäänsä feminismi tai lesbous on alentavaa? Ymmärrän tietysti sen, että monella menee herne nenään heti jos joku puhuu aiheesta, joka on itseä lähellä, sitä puolustautuu jo valmiiksi, jo ennen, kuin tietää mitä sanottavaa toisella on ja se taas närästää jotain toista, koska aiheesta neutraali keskustelu on hankalaa. Syntyy siis oravanpyörä jossa kumpikin osapuoli on aggressiivinen, hämmentynyt, eikä tule kuulluksi. Olisi niin hienoa pitää keskusteluilta, jossa muutamia eri mielipiteitä omaavia rauhallisia ihmisiä kokoontuisi yhteen ja heidän olisi tarkoit...

Feminismi -sana tuntuu kaipaavan päivitystä. Termistä, jonka sisällön tulisi olla itsestään selvä arvo arkipäivissämme, on tullut punainen vaate ja väärinymmärryksien kulmakivi. Näin tulen välillä ajatelleeksi. Tässä myös Mintun mietteitä samasta aiheesta, terkuin Meri. :) En ole koskaan mieltänyt itseäni feministiksi. Olen kokenut olevani kaikkien määritelmien ulkopuolella enkä ole pitänyt siitä että minua luokitellaan johonkin kategoriaan itseni tai muiden toimesta. Viime vuosina olen hyväksynyt sen, että en pääse siitä mihinkään, että olen nainen ja taiteilija eli naistaiteilija. Tähän törmää valitettavan usein. Pääasiassa nykyisinkin menestyneet taiteilijat ovat miehiä, on niitä muutamia poikkeuksiakin tietenkin mutta sama kaava toimii taidemaailmassa kuin muuallakin, naiset eivät menesty tai tienaa niin hyvin miehet. Menestyneet naistaiteilijat ovat usein liitoksissa miehiin, osa on entisiä pornotähtiä tai seksuaalisesti virittyneitä malleja, miehille siis entuudestaan tut...

Mun mielestä puhumalla voi muuttaa maailmaa. Yksi tosi hieno asia elämässä on höpöttää tuntikausia ihmisen kanssa, jonka kanssa on samalla levelillä. Silloin tulee tosi vahva fiilis. Ja sitten sieltä fiiliksestä nousee tällaisia asioita, kuin esimerkiksi ”Saako lihava nainen tanssia?” -projekti. Joka esiteltiin tänään myös Hämeen Sanomissa! Käykää lukemassa. https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/alushousut-ja-laskimeemit-paatyvat-osaksi-taidetta-minttu-saarisen-ja-meri-kirjavaisen-yhteisprojektissa-443848/ Kuva: Riku Hasari / Hämeen Sanomat Sovittiin Mintun kanssa, että kirjoitetaan molemmat sisältöä blogiin. Koitetaan parhaamme tehdä teille lukijoille selväksi, kumman sanoja luette. Seuraava teksti avaa Mintun näkökulmasta projektin taustaa ja motiiveja, olkaa hyvä! <3 Olen tutkinut taiteellisessa työssäni milloin mitäkin ihmisen käyttäytymiseen liittyvää osa-aluetta. Käyttäytyminen on niin monimuotoista ja vaikeaselkoista, linkittyy kommunikointiin ja tietenkin, ...