Lisää rakkautta, eikä tämä ikinä lopu?

 

Aloitanpas tämänviikkoisen lehden purkamisen Sami Kurosen haastattelusta.

Minusta on ihanaa, että lehdessä on miesnäkökulmia enenevissä määrin. Miesten ajatuksen kulku on aina mielenkiintoista ja varsinkin rakkauksiin liittyvät asiat koskettaa suurta osaa naisista.

No mutta asiaan.

Jutussa puhuttiin yllättäen rakkauksista ja parisuhteista. Tuntui kivalta lukea siitä, mihin mies (tosin vain tämä yksilö mutta yleistän) kiinnittää huomiota naisessa ja mitä hän ajattelee rakkaudesta.

Jäin miettimään miten itse vastaisin Kuroselle esitettyihin kysymyksiin. Tässä ne tulee:

Mitä minulle tulee mieleen sanasta rakkaus?

Rakkaudesta sananana voisi puhua miten päin tahansa mutta jos olen täysin rehellinen, rakkauden käsitteestä tulee mieleen yhteys, kumppanuus, varmuus, kasvaminen ja vapaus. Minusta rakkaus on vapautta, energiaa ja luovuutta. Siitä voi ammentaa vaikka mitä ja varsinkin jos se on molemminpuolista, se voi olla koko elämä.

Tosin se on myös pelkoa, traumoja ja hylkäämistä. Mistä näkökulmasta sitä haluaakaan katsoa.

Kuka oli ensirakkauteni?

Hui. Ensirakkauteni oli veljeni jääkiekkojoukkueessa pelannut poika, jonka nimeä en kyllä kehtaa tunnustaa. ikää oli ehkä 10v. Lopulta tutustuimme vuosia myöhemmin ja rakastuin häneen uudelleen. Olimme ystäviä ja ehkä jonkin aikaa jotain muutakin mutta täytyy myöntää, että edelleen kun häntä näen jossakin, sydän vähän hypähtää. Olen ilmeisesti aina pitänyt sellaisista luovista ja herkistä tyypeistä, jotka kuitenkin ovat ulkokuoreltaan äkkipikaisia ja kovia, ehkä olen itsekin vähän sellainen..

Entä elämäsi suurin rakkaus?

Kuronen hienosti väisti kysymyksen vastaamalla, että hänen tyttärensä. Minulla eio le sitä korttia tässä käytettävänä mutta voisin vastata, että musiikki.

Millainen olet rakastuneena?

Sekopäinen. Pelkään kuollakseni, että ihastuksesta tulee rakkaus ja siitä tulee parisuhde ja olenkin yhtäkkiä jumissa jossain, missä en haluaisi olla. Tai sitten pelkään hylkäämistä ja teen itse kaikkeni, että asia olisi käsitelty ja ohi lopullisesti.

Rakastuminen on minulle jonkinlainen hulluuden tila. Olen järjettömän enerfinen mutten pysty tekemään mitään, ajatus ei kulje ja toimin todella hölmösti. Kaikki järki katoaa ja arvostelukyky niin oman kuin toisenkin toiminnan suhteen on tipotiessään. Joskus mietin haenko tahallani jonkinlaista nöyryytystä?

Kuitenkin kohdalle on osunut upeita tyyppejä, jotka ovat nähneet minut itsenäni sen hullunmyllyn takaa, mitä suuret tunteet aiheuttaa.

Mikä toisessa kiinnittää huomiosi?

Karisma, syvyys, monipuolisuus ja älykkyys. Luovuus ja intohimo on suurta plussaa.

Millainen kumppani olet?

Tarvitsen paljon keskusteluja, paljon omaa aikaa ja aivojen stimulointia. Riippuu ihan henkilöstä, miten haastavaksi ihmissuhde muuttuu.

Oletko väleissä eksiesi kanssa?

Kyllä. Muutaman kanssa olemme jääneet erittäin hyviksi ystäviksi.

Kadutko jotain rakkauden saralla?

En tiedä katumisesta mutta monia asioita olisin voinut tehdä toisin. Tiedän pilanneeni muutaman alkavan hyvältä tuntuneen ihmissuhteen ajattelemattomuudellani tai sekopäisellä ihastuksella. Koitan silti välttää jossittelua ja pyrin yleensä korjaamaan virheeni heti. Kaikkea ei aina voi paikata eikä tekoja saa tekemättömäksi mutta uskon, että monet sanat saa puhumalla ainakin helpommmiksi ymmärtää. Toisoivin siis jatkossa enemmän keskusteluja.

Miltä tuntuu, kun rakkauselämästäsi puhutaan julkisesti?

Muutaman vuoden olen saanut olla rauhassa julkiselta kirjoittelulta, eikä nyt olisi mitään kirjoitettavaakaan. Toistaiseksi siis olen hyvässä asemassa mutta myönnän, että aiemmin se tuntui pahalta jatkuessaan vuosikausia.

Lopuksi voisin sanoa, että en ehkä usko, että miesten ja naisten näkökulmat rakkauksista on niin erilaisia. ekä niistä tulee vain puhuttua jotenkin eri tyyliin.