myski impi

Ajatella, miten paljon naisen asema on viime vuosikymmeninä muuttunut. Vielä meidän vanhempiemme ikäluokalle oli normaalia olla kotiäitinä tai työssä miehen työn kautta. Miten paljon ollaan menty eteenpäin tasa-arvossa ja miten paljon meillä on määräämisvaltaa omasta kehosta. Ajatella, että vielä 80-luvun lopulla naisen piti kysyä mieheltään lupa, mikäli halusi sterilisaation. Aborttikaan ei ole ollut mahdollinen järin kauaa eikä liioin ehkäisykään. Nykypäivän naisilla on paljon enemmän mahdollisuuksia omaan kehoon, työhön ja elämään nähden mutta silti joitakin jännittäviä tasa-arvokysymyksiä löytyy ihan arkipäivän kielenkäytöstäkin. Istuimme porukalla iltaa viime viikonloppuna. Paikalla oli muutama nainen ja yksi mies. Olemme kaikki sellaisia, että emme juurikaan mieti sukupuoliasioita kommunikoidessamme toistemme kanssa, on ihan sama, mitä toiselta löytyy housuista tai paidan alta. Yksi seurueemme naisista sanoi miehelle ”olethan yksi meistä” . Jäimme pohtim...

Suvi Tiilikaisen terapiaa, toipumista ja traumoja käsittelevä kirjoitus oli mielenkiintoinen esimerkki siitä, mihin suuntaan naisten lehtien kirjoittelu on menossa. Minusta on hienoa, että ulkonäkö ja kauneus ovat saaneet syvemmän ulottuvuuden eikä misseys itsessään riitä jutun aiheeksi. Myös se, että monessa kirjoituksessa tuodaan jollain tapaa esiin vihjeitä älystä, kunnianhimosta ja ihmisenä kasvamisesta. Aika moni teksti on jollain t asolla syvempi kuin ennen. Koronan aikana huomasin muutoksen selkeästi. Joku meissä muuttui, vaikka pääosin näyttää siltä, että maailma olisikin palautunut ennalleen. Rohkeasta ja henkilökohtaisesta kirjoituksesta johtuen avaan itsekin samantyyppisiä asioita omasta elämästäni. Muutamia vuosia sitten kävin traumaterapiassa noin vuoden. Olisin jatkanut pidempään mutta muutin silloin Tallinnasta takaisin Kankaanpäähän, missä terapiaa ei jatkettu. Elämä oli heitellyt 90-luvun lamasta asti kaikenlaista eteen ja muokannut aikamoisen sekamel...

Me Naisissa oli kirjoitus siitä, miten suomalaisia naisia on aina haukuttu väärinpukeutuviksi persjalkaisiksi, naiset ei osaa ostaa rintaliivejä eikä paljon muutakaan eivätkä pukeudu tyylikkäästi toisin kuin muissa naapurimaissa. Juttu oli ihanan voimaannuttava. Joka tuutista tulee informaatiota siitä, mitä tehdään väärin. Harvoin kuitenkaan kukaan missään aminitsee, mitä tehdään oikein. Ei ihme, että meillä on tapana ajatella, etä ollaan jotenkin vääränlaisia eikä ikinä osata olla edes naisia ja ruumiinrakenne on jo syntyperän takia vääränlainen. Onneksi ollaan menossa paljon mukavampaan suuntaan tässäkin. On ihanaa lukea kehopositiivisuuteen kannustavia kirjoituksia myös naisten lehdistä. On paljon helpompaa olla olemassa, kun voisi hyväksyä itsensä vähän paremmin. Minusta on aina ollut huolestuttavaa, että meidän pitäisi näyttää aina 18-vuotiaalta ja jokaisen pitäisi olla ”kaunotar”. Minusta jokainen on kaunis omalla tavallaan, kaunotar on sellainen ty...

Ihanaa lämpöä, kepeitä kesäasusteita ja heleä kesämeikki! Eihän tässä voi, kun nauttia elostaan biitsillä, ottaa aurinkoa ja nauttia näistä ihanista päivistä! Onneksi Me Naiset antaa hyvät vinkit siihen, miten meikata kesäiho niin, että näyttää meikittömältä! Ruskettunut ihana iho, pisamat ja paljaat olkapäät kuuluu tähän kesään. On helpottavaa, että uimarannalla voi olla huoletta vaikka tietysti uv-säteilystä ja kesäihosta täytyykin pitää huolta. Ihanaa loikoilla rannalla, käydä ystävien kanssa illallisella ja sen jälkeen terassille vilvoittelemaan, kyllä nyt kelpaa.. Vai jäikö poikkeusolot päälle? Vieläkö hirvittää ajatus ihmismassoista, läheisyydestä tai edes kohtaamisesta, julkisesta vessasta puhumattakaan? Ei se mitään. Vielä ehtii, vai ehtiikö? Oliko se niin, että kesä loppuu juhannukseen? Juhannus on parin päivän päästä.. Niin, että kesä. Onneksi tiedämme, kuinka se pitää suorittaa. Hymyillen, iloisesti, energisesti laukaten pitkin nurmia ja niittyjä. Muista ne pisa...

Kirjoitus "Pelkkä pullamässäsukupolvi? " Oli hanan rauhoitteleva. Siinä kerrottiin x ja y sukupolvien eroista, milleniaaleista ja boomereista. Jutun mukaan Boomerit ovat niitä suurien sukupolvien ihmisi, jotka rakensivat hyvinvointiyhteiskunnan. sukupolvi x on nyt 45-55 -votiaita milleniaalit eli Y-sukupolvi on 90-luvulla syntyneitä. ilmeisesti 80-luvulla syntyneet on jommassa kummassa tai molemmissa sukupolvissa. Itse koen kuuluvani ehkä molempiin.. Jutussa kerrottiin kuinka x-sukupolvea on sanottu uusavuttomiksi, heillä ei ole tavoitteita, ei unelmia eivätkä he jaksa keskittyä muuhun kuin itsensä viihdyttämiseen. Samaa kai sanotaan nykypäivän miellaniaaleista. Kuitenkin x-sukupolvela menee nykyisin aika hyvin. On rahaa, työtä, lainaa ja lapset. Kuitenkin arvomaailma on jäänyt vähän heikoksi. On opetettu, että kaikki on jo tehty, varsinkin taiteen ja kulttuurin saralla. Mitään ei voi enää saavuttaa koska kaikki on jo saavutettu. Tätä ei ole milleniaalien arvoi...

menaiset.fi/kesakaveri osoitteesta löytyy vallan mainio kesäkaveritesti. Varsinkin, kun kesäheilastelu ja muu sellainen on aivan nähty ja niin last season. Nyt siis vuorossa kesäkaveri. Olen juuri aloittamassa testin tekemisen. Ensimmäinen kysymys on Mikä on paras kesäherkku? Vaihtoehtoja on annettu runsaasti. jännityksellä odotan, kenet minä saan kesäkaveriksi. Se Selviää kohta. 5 minuuttia myöhemmin: Testi olikin vallan mukava. Oli itseasiassa han kiva pysähtyä miettimään, mitä kaikkea kesällä on kiva tehdä ja mikä on mukavaa. Testit on sitäpaitsi aina ihania. Suosittelen. Minun kesäkaverini oli Tove Jansson. Sikäli ihan mukavaa, että tätänykyä hän on hyvin rauhallinen ja hiljainen kaverina ja myönnän kyllä pitäväni sellaisista.. Kesäkaverisi on Tove Jansson!  Sinulle täydellinen kesäkaveri on muumien luojana tunnettu Tove Jansson. Rohkea, kapinallinen ja lapsenmielinen Tove on henkinen sielunsiskosi. Teitä yhdistää myös rakkaus mereen ja saaristoon. Yhdessä...

Noniin! Nyt on saatu hiusasiat kuntoon. Laitoin punaisen värin, koska sen päälle on helpompi värjätä sitten kun sen aika tulee. Ihan tummaksi en enää taida värjätäkään sitäpaitsi punainen on kivan pirteä vaikka vähän räikeän oloinen. Leikkasin myös 20 senttiä latvoista mutta se ei kyllä näy missään. Tuntuu tosin. Ihan kuin hiukset olisi jotenkin iloisemmat, jos nyt hiukset voi iloiset olla. Tässä kuitenkin nyt muutama kuva tuoreestivärjätyistä hiuksista. Näyttää melkein pinkkiin vivahtavalta mutta kyllä se siitä haalistuu. Iho ainakin on eloisampi. Ne vaalean oranssin hiukset sai kaiken näyttämään jotenkin väsähtäneeltä. Seuraavaksi kokeilen sitä maantienharmaata. Se voi olla aika jännittävä.

Minäkin olin oikein terassilla muutama ilta sitten! Oli juuri se sateinen ja tuulinen päivä ihanien lämpimien päivien seassa. Kukaan seurueesta ei halunnut mennä sisälle ravintolaan joten istuimme ulkona palelemassa. Se oli ihan mukava kokemus pitkästä aikaa. Oli mukavaa nähdä ihania ihmisiä ja jutella niitä nänitä, niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Ainoa ero normaaliin oli se, että kotiinmenoaika oli hyvinkin aikainen, pöydässä kiersi käsidesi ja olimme aika kaukana toisistamme. Olut maistui yhtä ihanalta kuin kesäpäivänä kuuluukin vaikka kylmä ilma hiukan haittasi nautintoa. Oli ihanaa huomata, että mikään ei ole muuttunut. Toisaalta se oli harmi. Olisinko toivonut kuitenkin jonkin muuttuvan? Olisinko odottanut, että terassilla olisi ollut uusia ihmisiä? Olisinko odottanut, että itse olisin toisenlainen? Oli outo tunne lähteä ulos. Se oli ensimmäinen kerta ihmisten ilmoilla moneen kuukauteen. Laitoin meikit, hiukset ja vaatteet puolessa ...

Noniin. Nyt olen ryhdistäytynyt. Kevätalho ei ole kokonaan ohi mutta jotakin parannusta on tilanteeseen saatu. Työt alkaa tohinalla ja kauheasti pitäisi saada aikaan heinäkuun alkuun mennessä. Se on oikein hyvä, onhan tässä tullutkin jo lorvittua. Nyt onkin sitten seuraava pulma edessä. En ole miettinyt hiuksiani ihan hetkeen, ihan vain kiharoita olen väännellyt mutta noin muuten ne ovat jäänyt vähemmälle huomiolle. Nyt, kun pitäisi lähteä ihmistenilmoille, olisi hyvä tehdä asialle jotain. Hiukset ylettyvät tällä hetkellä takamukseen saakka. Niitä ei ole leikelty vuosiin, ihan pienesti latvoja on tasoiteltu. Mahdollisuuksia olisi siis tehdä vaikka mitä. Olen ryhtynyt haaveilemaan sellaisesta maantienharmaasta hiuspehkosta. Ehkä hiukan lyhyemmästä, olkapäille ulottuvasta ja kerroksittain leikatusta. Veikkaan, että viikon päästä minulla on punaiset hiukset, joita olen leikellyt itse sieltä täältä johonkin muotoon. Ei hyvä. Kampaajalla olen käynyt viimek...

Eilisen avautumisen jälkeen olo helpotti hiukan. Me Naisissa ei valitettavasti juurikaan ole juttua poikkeusoloista eikä mistään siihen liittyvästä mutta aion siitä puhua kuitenkin. Olen huomannut, että tässä yksinollessa omat ajatukset on huomattavasti sekleämmät. Omat arvot ja kaikki itselle tärkeä on selkiintynyt ja vahvistunut. Mä olen oikeasti huolissani meidän luonnosta. Käytän entistä tarkemmin biohajoavia ja ekologisesti tuotettuja ja pakattuja kosmetiikkatuotteita, vaatteita ja kenkiä. En heitä pois mitään jo olemassaolevaa vaan käytän ne kaikki huolellisesti loppuun asti. Säästän vettä ja sähköä, kierrätän, kiinnitän uhomiota kaikkiin valintoihini, missä vain on mahdollisuus olla ekologisempi. Olen hirveän huolissani pörriäisistä, ihan oikeasti. Ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset on kadonneet. Tuijotin kaksi viikkoa päivittäin kukkivia voikukkia, kirsikoita ja pajuja. Hyvällä säkällä tunnissa saattoi nähdä viisi pörriäistä. Enne ei voinut ol...